tarpeistus

Finnish

Etymology

tarpeistaa +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɑrpei̯stus/, [ˈt̪ɑ̝rpe̞i̯s̠tus̠]
  • Rhymes: -ɑrpeistus
  • Syllabification(key): tar‧peis‧tus
  • Hyphenation(key): tar‧peis‧tus

Noun

tarpeistus

  1. (theater, film) props management

Declension

Inflection of tarpeistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative tarpeistus tarpeistukset
genitive tarpeistuksen tarpeistusten
tarpeistuksien
partitive tarpeistusta tarpeistuksia
illative tarpeistukseen tarpeistuksiin
singular plural
nominative tarpeistus tarpeistukset
accusative nom. tarpeistus tarpeistukset
gen. tarpeistuksen
genitive tarpeistuksen tarpeistusten
tarpeistuksien
partitive tarpeistusta tarpeistuksia
inessive tarpeistuksessa tarpeistuksissa
elative tarpeistuksesta tarpeistuksista
illative tarpeistukseen tarpeistuksiin
adessive tarpeistuksella tarpeistuksilla
ablative tarpeistukselta tarpeistuksilta
allative tarpeistukselle tarpeistuksille
essive tarpeistuksena tarpeistuksina
translative tarpeistukseksi tarpeistuksiksi
abessive tarpeistuksetta tarpeistuksitta
instructive — tarpeistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tarpeistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tarpeistukseni tarpeistukseni
accusative nom. tarpeistukseni tarpeistukseni
gen. tarpeistukseni
genitive tarpeistukseni tarpeistusteni
tarpeistuksieni
partitive tarpeistustani tarpeistuksiani
inessive tarpeistuksessani tarpeistuksissani
elative tarpeistuksestani tarpeistuksistani
illative tarpeistukseeni tarpeistuksiini
adessive tarpeistuksellani tarpeistuksillani
ablative tarpeistukseltani tarpeistuksiltani
allative tarpeistukselleni tarpeistuksilleni
essive tarpeistuksenani tarpeistuksinani
translative tarpeistuksekseni tarpeistuksikseni
abessive tarpeistuksettani tarpeistuksittani
instructive — —
comitative — tarpeistuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tarpeistuksesi tarpeistuksesi
accusative nom. tarpeistuksesi tarpeistuksesi
gen. tarpeistuksesi
genitive tarpeistuksesi tarpeistustesi
tarpeistuksiesi
partitive tarpeistustasi tarpeistuksiasi
inessive tarpeistuksessasi tarpeistuksissasi
elative tarpeistuksestasi tarpeistuksistasi
illative tarpeistukseesi tarpeistuksiisi
adessive tarpeistuksellasi tarpeistuksillasi
ablative tarpeistukseltasi tarpeistuksiltasi
allative tarpeistuksellesi tarpeistuksillesi
essive tarpeistuksenasi tarpeistuksinasi
translative tarpeistukseksesi tarpeistuksiksesi
abessive tarpeistuksettasi tarpeistuksittasi
instructive — —
comitative — tarpeistuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tarpeistuksemme tarpeistuksemme
accusative nom. tarpeistuksemme tarpeistuksemme
gen. tarpeistuksemme
genitive tarpeistuksemme tarpeistustemme
tarpeistuksiemme
partitive tarpeistustamme tarpeistuksiamme
inessive tarpeistuksessamme tarpeistuksissamme
elative tarpeistuksestamme tarpeistuksistamme
illative tarpeistukseemme tarpeistuksiimme
adessive tarpeistuksellamme tarpeistuksillamme
ablative tarpeistukseltamme tarpeistuksiltamme
allative tarpeistuksellemme tarpeistuksillemme
essive tarpeistuksenamme tarpeistuksinamme
translative tarpeistukseksemme tarpeistuksiksemme
abessive tarpeistuksettamme tarpeistuksittamme
instructive — —
comitative — tarpeistuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tarpeistuksenne tarpeistuksenne
accusative nom. tarpeistuksenne tarpeistuksenne
gen. tarpeistuksenne
genitive tarpeistuksenne tarpeistustenne
tarpeistuksienne
partitive tarpeistustanne tarpeistuksianne
inessive tarpeistuksessanne tarpeistuksissanne
elative tarpeistuksestanne tarpeistuksistanne
illative tarpeistukseenne tarpeistuksiinne
adessive tarpeistuksellanne tarpeistuksillanne
ablative tarpeistukseltanne tarpeistuksiltanne
allative tarpeistuksellenne tarpeistuksillenne
essive tarpeistuksenanne tarpeistuksinanne
translative tarpeistukseksenne tarpeistuksiksenne
abessive tarpeistuksettanne tarpeistuksittanne
instructive — —
comitative — tarpeistuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tarpeistuksensa tarpeistuksensa
accusative nom. tarpeistuksensa tarpeistuksensa
gen. tarpeistuksensa
genitive tarpeistuksensa tarpeistustensa
tarpeistuksiensa
partitive tarpeistustaan
tarpeistustansa 		tarpeistuksiaan
tarpeistuksiansa
inessive tarpeistuksessaan
tarpeistuksessansa 		tarpeistuksissaan
tarpeistuksissansa
elative tarpeistuksestaan
tarpeistuksestansa 		tarpeistuksistaan
tarpeistuksistansa
illative tarpeistukseensa tarpeistuksiinsa
adessive tarpeistuksellaan
tarpeistuksellansa 		tarpeistuksillaan
tarpeistuksillansa
ablative tarpeistukseltaan
tarpeistukseltansa 		tarpeistuksiltaan
tarpeistuksiltansa
allative tarpeistukselleen
tarpeistuksellensa 		tarpeistuksilleen
tarpeistuksillensa
essive tarpeistuksenaan
tarpeistuksenansa 		tarpeistuksinaan
tarpeistuksinansa
translative tarpeistuksekseen
tarpeistukseksensa 		tarpeistuksikseen
tarpeistuksiksensa
abessive tarpeistuksettaan
tarpeistuksettansa 		tarpeistuksittaan
tarpeistuksittansa
instructive — —
comitative — tarpeistuksineen
tarpeistuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.